lauantai 16. helmikuuta 2019

Kupittaan Saven seinälautanen

                                                                    Mistä: Aarresaari
                                                                    Hinta: 15 e
Tämän Kupittaan saven käsin maalatun seinälautasen löysin ilokseni 50 %:n alennuspöydästä. Lautasen takaa löytyy signeeraus RV. Kupittaan Savi oli toiminnassa vuosina 1918- 1969. Kupittaan Saven tuotanto on ollut laaja, näiden vuosikymmenten aikana tehtaalla ehti työskennellä kymmeniä keramiikkataiteilijoita ja maalaajia. Kirpputoreja kiertäessä on hyvä tutkia aina tarkemmin keramiikka astioiden pohjia. Sieltä löytyy yleensä valmistajan leima ja tekijän signeeraus. 
Etsiessäni lisää tietoa Kupittaan Saven taiteilijoista eksyin netissä Signaturer.se sivustolle, mistä löysin Kupittaalla työskennelleiden taiteilijoiden signeeraukset. Oheinen linkki johtaa sinut ko sivustolle signeeraukset.
RV signeerauksen takaa löytyy Ritva Virtanen (nyk. Toiviainen). Löysin hänen tyttärensä pitämän naamakirjasivuston, mistä selvisi se, että hänen äitinsä työskenteli Kupittaan Saven maalaamolla vuosina 1951- 1962. Sivustolla esitellään laajasti Ritva Virtasen maalaamien töiden lisäksi myös muiden samaan aikaan maalaamolla työskennelleiden taiteilijoiden töitä. Sivustolla on myös taiteilijoiden käyttämät signeeraukset nähtävissä. Jos sinua kiinnostaa Kupittaan saven käsinmaalatut taide- ja käyttöesinet, niin em. sivustoon kannattaa tutustua. klik!
Tytär pitää myös mielenkiintoista blogia, osoite tässä klik!


Seinälautanen löysi heti paikkansa kodissamme:))



Leikkimieli piristää arkea

Mistä: Aarresaari
                                                                    Hinta: 5o snt
Todennäköisesti tämä keraaminen seinäkoriste on joskus tuotu matkamuistona Maltalta. Jo kirpparilla sain idean mihin voisin sitä käyttää.
Hieman tarvitsin isännän apua laatan tuunaamisessa. Hän leikkasi rälläkällä eli kulmahiomakoneella laatan keskeltä kahtia. Leikkasin ruskeasta pahvilaatikosta sopivan palan katoksi. Sekä katon, että laatan liimasin erikeeperillä paikoilleen. 
Lopputuloksena oli keijun koti yläkertaan johtavan rapun ja seinän väliseen koloon. Isäntä halusi keijulle kisun kaveriksi. 
 Minusta taas koira olisi mukavampi vahtina.
Nämä pienet posliini eläimet olen myös hankkinut kirpparilta muutamalla sentillä..

Tuossa pienessä kolossa on ollut aiemmin pieni kotitonttu. Se tarttui helposti imuriin, joten olin jo pidempään halunnut koloa peittämään pienen oven. Nyt vihdoinkin keiju tai miksei kotitonttukin, sai oman kodin. Mukavalta keijun koti näyttää keittiöstä katsottunakin:))

Jugend valokuvakehys isoisän kuvalle ja modernimpi nuorenparin hääkuvalle

Mistä: Aarresaari
                                                                    Hinta: 2 e 50 snt
Vanhoja valokuvakehyksiä hamstraan, koska niitä ei ole koskaan liikaa. Nyt kohdalle osui HAIKKA  leimalla varustettu metallikoristeinen puukehys. Metallikoristeet ovat kauniit, jugend tyyliset.  
Viimeistään kurkistus kehyksen taakse paljasti, että kyseessä täytyy olla vuosikymmeniä vanha kehys. Kehyksen tukea säädetään kuminauhalla. Se on kiinnitetty itse kehykseen jollain metalliseoksesta tehdyllä "pelti" kiinnittimellä. Samoin kehyksen selkämys kiinnittyy kehykseen samasta metallista tehdyillä sivuun kääntyvillä kiinnittimillä. Vanhojen kehysten kanssa täytyy olla aina hyvin varovainen, ettei kiinnittimet vaurioidu. 
Olen jo kauan etsinyt sopivaa kehystä isoisäni Aukusti Vähäkuopuksen valokuvalle. Nyt olen sen löytänyt. Minusta kehyksen tulee olla samoilta ajoilta kuin miltä valokuvakin on. 
Minua alkoi kovasti kiinnostaa se, missä nämä HAIKKA kehykset on valmistettu. Googlettamalla löysin arkkitehti Jukka Kullbergin kirjoittaman artikkelin "Porvoo 1900-luvun alussa" Vanhan Porvoon asukasyhdistyksen julkaisemasta lehdestä Wanha Porvoo-Gamla Borå 2/2017. Luin artikkelin suurella mielenkiinnolla, oheisen linkin kautta voit halutessasi itsekin tutustua siihen tarkemmin. 
Artikkelista käy ilmi, että Porvoossa on toiminut Haikan kehystehdas, mikä vuodesta 1920 aina vuoteen 1964 asti toimi osakeyhtiönä Oy Haikka Ab. Yksi pääosakkaista ja perustajista oli Juho Haikka. Sitten tuli ilmi erittäin mieluinen asia. Akseli Gallen-Kallela on ollut yksi yrityksen osakkaista ja hän toimi 1920- luvulta 1930-luvun alkupuolelle asti sekä hallituksen jäsenenä että yrityksen taiteellisena avustajana. Tämä selittää kehysten kauniit jugend-tyyliset koristeet. Jugend syntyi 1900-luvun vaihteessa ja etenkin suomalaiset taiteilijat, Gallen-Kallella mukaan lukien, saivat vahvoja vaikutteita kansallisromantiikasta. Se ilmenee hyvin myös tämän valokuvakehyksen koristelussa. 
Artikkeli perustui suurelta osin Kullbergin isoisän, Juho Hoikan Tilda-vaimon sisarelleen lähettämiin kirjeisiin. Artikkelissa oli useita katkelmia kirjeistä, hyvin mielenkiintoista tosiaan!
Mitä tapahtui Hoikan kehystehtaalle? Artikkelin perusteella vuonna 1964 kehystehdas tuli osaksi Fiskarsia ja sen toiminta loppui vasta vuonna 1986, kun Näsin tehdaskiinteistö  myytiin Porvoon kaupungille. Myöhemmin siitä tuli Taidetehdas. 
Taas kerran sain huomata, miten sivistävää kirpputoriharrastus voi olla, kun alkaa selvittelemään hamstraamiensa tavaroiden alkuperää:))

Nyt vanhaan komeroon tekemässämme vitriinissä on oman isäni äiti, äidin isä (vaarini) sekä isännän isovanhemmat isän puolelta kauniissa jugend-kehyksissä. Edelleen hakusessa on anopin vanhempien kuvalle sopiva kehys.   

                                                          Mistä: Aarresaari
                                                           Hinta: 30 snt
Heti nähdessäni nämä puukehykset, tiesin kuvan, minkä niihin laittaisin. 
Kehysten väri sopii täydellisesti nuorenparin hääkuvaan ja pöydällä olevaan pajuliinaan:))

maanantai 4. helmikuuta 2019

Koristuksia seinille

  Mistä: Secondhandmarket
                                                              Hinta: 14 e
Olin aiemmin tunnistanut lautasen tekijän virheellisesti Laila Zinkin maalaamaksi.  Nyt löydettyäni Kupittaan saven taiteilijoiden käyttämät signeeraukset tekijä on helppo tunnistaa Eva Suijaksi.
Tämä on ensimmäinen Eva Suijan maalaama seinälautanen, mikä on osunnut kohdalleni kirpputorilla. Olen tästä löydöstäni todella onnellinen:))
 Mistä: Secondhandmarket
                                                              Hinta: 40 e
Myös tämä Kupittaan Saven  iso seinälautanen löytyi sopuhintaan. Turun Tuomiokirkko aiheisia käsinmaalattuja seinälautasia tulee vastaan melko usein kirppareita kierrellessä, mut halusimme nimenomaan tämän syksyisen, ruska-aikaa kuvaavan seinälautasen. Se sopii niin hyvin sisäeteisemme seinälle, missä jo entuudestaan oli muita ruska-aikaa kuvaavia tauluja. 

                                                             Mistä: Secondhandmarket
                                                              Hinta: 2 e
Ruotsalaisen taidemaalari Sven Jonsonin (1902- 1981) suunnittelema vuoden 1974 joululautanen. Luuposliinisen lautasen on valmistanut Gustavsberg. Lautasen halkaisija on 21,5 cm ja sitä on valmistettu rajallinen erä eli kyseessä aito vintage-lautanen;)  

                                                                Mistä: Secondhandmarket
                                                                 Hinta: 2 e
Tämän savilinnun takana on Tammisen saviverstaan nimilappu, mutta yrityksistäni huolimatta en onnistunut selvittämään sitä, missä ko. saviverstas on toiminut. Jos se sattuu olemaan sinulle tuttu, niin olisi mukava saada siitä jotain tietoja. 
Katsellessani lintua kirpparilla, siitä tuli mieleeni karjalan käki kirjontamallit. Käki on Pohjois-Karjalan maakuntalintu ja koska isäntä on kotoisin sieltä, niin siksipä käki nyt lennähti seinällemme.

                                                                 Mistä: Secondhandmarket
                                                                 Hinta: 4 e
Ihastuin linnun väreihin ja taidokkaasti tehtyihin kuvioihin. Keramiikkalinnun tekijästä minulla ei ole mitään tietoa. Googlettamallakaan en ole onnistunut pääsemään tekijöiden jäljille. 
Jos sinulla on tietoa, niin olisin tyytyväinen pienimmästäkin vinkistä!
Seinälaatassa ei ollut ripustinta. Varastostani löysin vielä tervanarua, mikä sopikin loistavasti ripustumiksi, kun purin siitä yhden säikeen ensiksi pois.
 Täydellinen minun makuuni!
Lopulta lintu lennähti vanhan kahvimyllyn veiviin. Liekö lepanurput houkutelleet sitä;))
ps. myös herkän lepänoksa-aiheisen taulun ja posliinimaljakon olen hamstrannut kirpparilta.