Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirpputori löytöjä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirpputori löytöjä. Näytä kaikki tekstit

lauantai 16. helmikuuta 2019

Jugend valokuvakehys isoisän kuvalle ja modernimpi nuorenparin hääkuvalle

Mistä: Aarresaari
                                                                    Hinta: 2 e 50 snt
Vanhoja valokuvakehyksiä hamstraan, koska niitä ei ole koskaan liikaa. Nyt kohdalle osui HAIKKA  leimalla varustettu metallikoristeinen puukehys. Metallikoristeet ovat kauniit, jugend tyyliset.  
Viimeistään kurkistus kehyksen taakse paljasti, että kyseessä täytyy olla vuosikymmeniä vanha kehys. Kehyksen tukea säädetään kuminauhalla. Se on kiinnitetty itse kehykseen jollain metalliseoksesta tehdyllä "pelti" kiinnittimellä. Samoin kehyksen selkämys kiinnittyy kehykseen samasta metallista tehdyillä sivuun kääntyvillä kiinnittimillä. Vanhojen kehysten kanssa täytyy olla aina hyvin varovainen, ettei kiinnittimet vaurioidu. 
Olen jo kauan etsinyt sopivaa kehystä isoisäni Aukusti Vähäkuopuksen valokuvalle. Nyt olen sen löytänyt. Minusta kehyksen tulee olla samoilta ajoilta kuin miltä valokuvakin on. 
Minua alkoi kovasti kiinnostaa se, missä nämä HAIKKA kehykset on valmistettu. Googlettamalla löysin arkkitehti Jukka Kullbergin kirjoittaman artikkelin "Porvoo 1900-luvun alussa" Vanhan Porvoon asukasyhdistyksen julkaisemasta lehdestä Wanha Porvoo-Gamla Borå 2/2017. Luin artikkelin suurella mielenkiinnolla, oheisen linkin kautta voit halutessasi itsekin tutustua siihen tarkemmin. 
Artikkelista käy ilmi, että Porvoossa on toiminut Haikan kehystehdas, mikä vuodesta 1920 aina vuoteen 1964 asti toimi osakeyhtiönä Oy Haikka Ab. Yksi pääosakkaista ja perustajista oli Juho Haikka. Sitten tuli ilmi erittäin mieluinen asia. Akseli Gallen-Kallela on ollut yksi yrityksen osakkaista ja hän toimi 1920- luvulta 1930-luvun alkupuolelle asti sekä hallituksen jäsenenä että yrityksen taiteellisena avustajana. Tämä selittää kehysten kauniit jugend-tyyliset koristeet. Jugend syntyi 1900-luvun vaihteessa ja etenkin suomalaiset taiteilijat, Gallen-Kallella mukaan lukien, saivat vahvoja vaikutteita kansallisromantiikasta. Se ilmenee hyvin myös tämän valokuvakehyksen koristelussa. 
Artikkeli perustui suurelta osin Kullbergin isoisän, Juho Hoikan Tilda-vaimon sisarelleen lähettämiin kirjeisiin. Artikkelissa oli useita katkelmia kirjeistä, hyvin mielenkiintoista tosiaan!
Mitä tapahtui Hoikan kehystehtaalle? Artikkelin perusteella vuonna 1964 kehystehdas tuli osaksi Fiskarsia ja sen toiminta loppui vasta vuonna 1986, kun Näsin tehdaskiinteistö  myytiin Porvoon kaupungille. Myöhemmin siitä tuli Taidetehdas. 
Taas kerran sain huomata, miten sivistävää kirpputoriharrastus voi olla, kun alkaa selvittelemään hamstraamiensa tavaroiden alkuperää:))

Nyt vanhaan komeroon tekemässämme vitriinissä on oman isäni äiti, äidin isä (vaarini) sekä isännän isovanhemmat isän puolelta kauniissa jugend-kehyksissä. Edelleen hakusessa on anopin vanhempien kuvalle sopiva kehys.   

                                                          Mistä: Aarresaari
                                                           Hinta: 30 snt
Heti nähdessäni nämä puukehykset, tiesin kuvan, minkä niihin laittaisin. 
Kehysten väri sopii täydellisesti nuorenparin hääkuvaan ja pöydällä olevaan pajuliinaan:))

tiistai 27. marraskuuta 2018

Pesua, silitystä ja pikku tuunausta vaille valmis käyttöön

 Mistä: Salon Seudun Suurkirppis
Hinta: 8 e
Meillä on keittiössä vanha sivustavedettävä puusohva, mihin olen jo pitkään etsinyt raidallista patjapussia. Useilla kirpputoreilla olen sellaisia nähnyt, mutta ovat olleet tavalla tai toisella epäkurantteja. Nyt kohdalle osui vihdoinkin täysin ehjä ja kaikinpuolin siisti perinteisen raidallinen vanha patjasuojus. Hintakaan ei hirvittänyt. Minulla on tapana pestä kaikki ostamani tekstiilit, vaikka ne olisivat kuinka siistejä ja hyvän tuoksuisia. Niinpä pesin patjansuojuksen ja vein sen vielä ulos kuivumaan. Viikolla oli pakkasta, joten suojus sai vanhanajan kuivauksenkin! Silitys kuumalla raudalla varmisti sen, ettei minkään sortin öttiäiset pääse huusholliimme pesiytymään;)
 Patjansuojus on juuri passelin kokoinen puusohvaamme.
Kukkakuvioinen toppatäkki sopii hyvin patjan kaveriksi. Nyt kelpaa taas ottaa päikkäreitä perunoiden kypsymistä odotellessa;) 
 Mistä: Radiokirppis
Hinta: 3 e
Täytyyhän kokilla olla myös keittiön uuten tyyliin sopiva esiliina. 
Essu oli käyttämätön, vielä koskemattomana myyntipakkauksessaan. Essun kaunis väritys sopii oivasti jouluaikaan. Tykkään erityisesti sen isosta etutaskusta. 
Mistä: Salon Ekocenter
Hinta: 8 e
Olen räsymattojen suurkuluttaja, aina jos kohdalle osuu kaunis, hyvin tehty räsymatto, niin se lähtee matkaani. Tässä matossa on todella tasapainoinen väritys, juuri sisäeteiseemme sopivat sävyt. Pituuskin riitti eli 6 m on juuri passeli pituus matolle eteiseemme. Matto oli tuotu kierrätyskeskukseen hyvin likaisena, siksi se oli varmaan halpa. Tutkiessani mattoa lähemmin, huomasin sen olevan pelkästään kunnon pesun tarpeessa. 
Isäntä pesi maton kotipihalla juuriharjalla ja puhdasta tuli. Onneksi elokuussa riitti vielä helteitä, joten matto kuivui parissa päivässä. 
 Mistä: Tori.fi
Hinta: 50 e
Olemme tehneet pientä pintaremonttia syksyn aikana. Sisäeteiseen tuli tarve hankkia kaksi kaappia lisää. Toiseksi kaapiksi löysin Tori.fi:stä kapean yksiovisen pesukomuutin.  
Komuutissa on irtokansi. laatikko ja yksi hyllytaso. 
ps. lattialla kirpparilta ostettu matto, mistä juuri edellä kirjoitin
Paperoin laatikon ja hyllyn eteisen komeron tapetoinnista jääneillä Philgren ja Ritolan Ruska-tapetin paloilla. Niistä tuli mukavan näköiset. Ainut huonopuoli on se, että tapetti ei ole kovinkaan kestävää hyllypaperina. Tarkoituksena on säilytää kaapissa vain harvoin käytössä olevia peltirasioita, joten eiköhän tapettikin jonkin aikaa kestä hyvänä. 
 Mistä: Salon Seudun Suurkirppis
Hinta: 3 e kpl
Laatikon vetimet halusin vaihtaa ja löysinkin kirppikseltä juuri passelit uudet posliinivetimet. Yksi jäi vielä ylikin, mutta enköhän sille myös vielä käyttöä löydä. 
 Hyvin posliinivetimet sopivatkin komuuttiin. 
Pesukomuutti oli juuri sopivan levyinen pakastinarkun ja seinän väliin jäävään tilaan. Hivenen syvempi se olisi voinut olla. Toisaalta on ehkä hyväkin, että se jää pakastimen taa piiloon eteiseen tultaessa, näin tila näyttää mielestäni avarammalta. Komuutin ja sen uusien vetimien värit osuvat hyvin yksiin Kerstin Frykstrandin kuukausitaulujen kanssa:))