Pesua, silitystä ja pikku tuunausta vaille valmis käyttöön

 Mistä: Salon Seudun Suurkirppis

Hinta: 8 e

Meillä on keittiössä vanha sivustavedettävä puusohva, mihin olen jo pitkään etsinyt raidallista patjapussia. Useilla kirpputoreilla olen sellaisia nähnyt, mutta ovat olleet tavalla tai toisella epäkurantteja. Nyt kohdalle osui vihdoinkin täysin ehjä ja kaikinpuolin siisti perinteisen raidallinen vanha patjasuojus. Hintakaan ei hirvittänyt. Minulla on tapana pestä kaikki ostamani tekstiilit, vaikka ne olisivat kuinka siistejä ja hyvän tuoksuisia. Niinpä pesin patjansuojuksen ja vein sen vielä ulos kuivumaan. Viikolla oli pakkasta, joten suojus sai vanhanajan kuivauksenkin! Silitys kuumalla raudalla varmisti sen, ettei minkään sortin öttiäiset pääse huusholliimme pesiytymään;)

 Patjansuojus on juuri passelin kokoinen puusohvaamme.

Kukkakuvioinen toppatäkki sopii hyvin patjan kaveriksi. Nyt kelpaa taas ottaa päikkäreitä perunoiden kypsymistä odotellessa;) 

 Mistä: Radiokirppis

Hinta: 3 e

Täytyyhän kokilla olla myös keittiön uuten tyyliin sopiva esiliina. 

Essu oli käyttämätön, vielä koskemattomana myyntipakkauksessaan. Essun kaunis väritys sopii oivasti jouluaikaan. Tykkään erityisesti sen isosta etutaskusta. 

Mistä: Salon Ekocenter

Hinta: 8 e

Olen räsymattojen suurkuluttaja, aina jos kohdalle osuu kaunis, hyvin tehty räsymatto, niin se lähtee matkaani. Tässä matossa on todella tasapainoinen väritys, juuri sisäeteiseemme sopivat sävyt. Pituuskin riitti eli 6 m on juuri passeli pituus matolle eteiseemme. Matto oli tuotu kierrätyskeskukseen hyvin likaisena, siksi se oli varmaan halpa. Tutkiessani mattoa lähemmin, huomasin sen olevan pelkästään kunnon pesun tarpeessa. 

Isäntä pesi maton kotipihalla juuriharjalla ja puhdasta tuli. Onneksi elokuussa riitti vielä helteitä, joten matto kuivui parissa päivässä. 

 Mistä: Tori.fi

Hinta: 50 e

Olemme tehneet pientä pintaremonttia syksyn aikana. Sisäeteiseen tuli tarve hankkia kaksi kaappia lisää. Toiseksi kaapiksi löysin Tori.fi:stä kapean yksiovisen pesukomuutin.  

Komuutissa on irtokansi. laatikko ja yksi hyllytaso. 

ps. lattialla kirpparilta ostettu matto, mistä juuri edellä kirjoitin

Paperoin laatikon ja hyllyn eteisen komeron tapetoinnista jääneillä Philgren ja Ritolan Ruska-tapetin paloilla. Niistä tuli mukavan näköiset. Ainut huonopuoli on se, että tapetti ei ole kovinkaan kestävää hyllypaperina. Tarkoituksena on säilytää kaapissa vain harvoin käytössä olevia peltirasioita, joten eiköhän tapettikin jonkin aikaa kestä hyvänä. 

 Mistä: Salon Seudun Suurkirppis

Hinta: 3 e kpl

Laatikon vetimet halusin vaihtaa ja löysinkin kirppikseltä juuri passelit uudet posliinivetimet. Yksi jäi vielä ylikin, mutta enköhän sille myös vielä käyttöä löydä. 

 Hyvin posliinivetimet sopivatkin komuuttiin. 

Pesukomuutti oli juuri sopivan levyinen pakastinarkun ja seinän väliin jäävään tilaan. Hivenen syvempi se olisi voinut olla. Toisaalta on ehkä hyväkin, että se jää pakastimen taa piiloon eteiseen tultaessa, näin tila näyttää mielestäni avarammalta. Komuutin ja sen uusien vetimien värit osuvat hyvin yksiin Kerstin Frykstrandin kuukausitaulujen kanssa:))

Linnut lennähtivät kotiini

Puiset, suonenjokelaisen puusepänliike Bolodinin leimalla varustetut metsot olivat tällä kertaa paras löytöni. 

                                                               Mistä: Ekocenter, Salon alueen työttömät ry

                                                               Hinta: 4pl yht 5 e

Kolme pajukoria löysin Salon Radiokirppikseltä a' 3 e. hieman tyyriit, mut aivan ihanat yrttikoreiksi.

Myyjä arveli metsojen olevan serviettitelineitä, meillä ne kuitenkin pääsivät pihasaunaan. Isäntä kiinnitti metsot puutapeilla seinään. Toinen pari vastakkaiselle seinälle. Puiset linnut sopivat hyvin yhteen tervaleppäpaneelin kanssa.

Pirin ideasta innostuneena pyysin isäntää laittamaan puutapit metsojen siipiin. Toimivat nyt entistäkin paremmin naulakkona, kaunis kiitos Piri vinkistä:))

Lintuaiheet inspiroivat mieltäni ilmeisesti, koska hamstrasin myös tämän Vallila Interiorin kankaasta ommellun pöytäliinan.

                                                                Mistä: Salon radiokirppis

                                                                Hinta: 5 e

Sophie kankaan on suunnitellut Elisabeth Salonen oman äitinsä virkkaamien pitsiliinojen innoittamana, näin luin Vallilan sivustolta. Liina on kuin tehty pihasaunan verannalla olevalle pöydälle.

Värjäri rakastaa kirjoja

Suomen kansallispukuja osat 1 ja 2, Kuvia ja ohjeita käytäntöä varten, U.T. Sirelius (toim.) Kansallistuote OY, Vammalan kirjapaino OY.

                                                     Mistä: Salon Seudun Suurkirppis
                                                     Hinta:  Osa I 1 e, Osa II 2.50 e

Esiksi huomasin nuo 2.50 euroa maksavat kirjaset, aprikoin maksaa niin paljoa. Ei tarvinnut kauaakaan kierrellä, kun toisesta pöydästä löytyi euron kappaleelta, harmikseni vain ykkös osa. Niinhän siinä sitten kävi, et hain kakkos osankin, vaik hinta karvas olikin. Tällä hetkellä eniten minua kiinnostaa nuo värimallit, niitä on hauskaa tutkia ja ehkäpä napata myös omiin neuleisiin.

Monta kiinnostavaa kirjaa jää ostamatta niiden ummehtuneen hajun vuoksi. Kirjoja säilytetään usein ulkovarastossa tai vintillä, ennen kuin ne vihdoin ja viimein kuskataan kirpparille tai divariin. Selvästi homeelle haisevat kirjat saavat jäädä hyllyyn, yleensäkin kierrän kaukaa hyvin tunkkaiselta haisevat loosit. Tunkkainen haju on vaikea poistaa kirjoista, lehdistä ja yleensäkin erilaisista pehmeistä tuotteista. Myös näissä kirjoissa oli tympeä vanhan haju, vaik uuden veroisilta näyttivätkin. Käytän perussiivouksessa etikkaa ja ruokasoodaa, molemmat ovat hyviä hajusieppoja ja tahrojen irroittajia. Lainasin kirjastosta jokunen vuosi sitten Paul Andrean kirjan, Ruokasoodan ihmeet, Monta sataa tapaa käyttää ruokasoodaa kodin askareissa (2005), siitä asti olen käyttänyt ruokasoodaa enempi tai vähempi muuhunkin kuin pelkästään leivonnaisten kohottamiseen. 

Nyt päätin kokeilla ruokasoodaa tunkkaisen hajun poistamiseen näistä kirpparilta ostamistani kirjoista. Kauppareissua se kyl vaatii ensin, koska soodaa oli vain ripaus jäljellä, niin paljon sitä kului joulukuussa, ei pelkästään leivontaan ja siivoukseen, vaan myös värjäyspuuhissani! Ruokasoodan sijaan voisi kokeilla kissanhiekan toimivuutta hajun poistoon. Fingerporissa on sekin jo testattu!

Käsityökirjat kiinnostava aina. Nyt Radiokirppiksellä oli yhdessä pöydässä toistakymmentä hyväkuntoista, melko uutta käsityökirjaa. Hintataso melko korkea kirppiskirjalle, silti yhtä en voinut ohittaa. Olin katsellut sitä jo aiemmin huutonetistä ja nettikirjakaupoista, nimittäin Sari Savikkon toimittamaa ihku ihanaa kirjaa Pienten pukimet Nostalgisia neuleohjeita vauvoille ja taaperoille, 2009, Tammi.

                                                                    Mistä: Radiokirppis

                                                                    Hinta: 7.50 e

                                                              

Kirja oli vastustamattoman ihana ja selailun jälkeen päätin ostaa sen. Nettikaupasta löytyy halvimmillaan 9 eurolla Adlibriksestä, huutonetissä hinnat liikkuvat 6-12 eurossa, joten katson maksaneeni kirjasta aivan kohtuullisen hinnan. Kirjassa on pienten lasten neuleohjeita 1940-1960-luvuilta nykyneulojille sovellettuina. Neuleet ovat perinteisiä ja käytännöllisiä. Monet kirjan malleista miellyttävät kovasti omaa silmääni, joitakin samanlaisia olen kutonut aikoinaan omille lapsilleni ja nykyäänkin teen lähes kaikki naperoiden neuleet käyttäen vanhoja perinteisiä malleja. Kirjasta löytyy ohjeita kaikkiin tavallisimpiin lasten neuleasuihin. Kastemekko vaikutti kovin tutulta!

Vekkulein malli mielestäni oli pikkumiehen vierailupuku, johon kuuluu sortsimalliset henkselihousut ja kaunis vaalea neulepusero. Sellaiset kutoisin niin mielelläni:))

Kirja on enemmän kuin pelkkä neulemallien ohjekirja. Sen sivuilta on luettavissa historian lehtien havinaa. Loppuosassa on mielenkiintoinen historiikki lasten entisajan neulemuotiin, käytettävissä olleisiin lankoihin ja villavaatteiden huoltamiseen. Myös kirjan kuvitus miellytti, sopivasti mukana alkuperäisistä ohjelehdistä otettuja kauniita kuvia, joista useimmat ovat rakastamieni Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin piirroksia. Tuohon aikaan juuri heidän piirroksiaan käytettiin paljon niin Kotilieden kuin Omin Käsin lehdenkin kansikuvina ja muussa kuvituksessa. Minulla on muutamia Yhdistyneiden Kuvalehtien kustantamaa Omin Käsin-lehteä hyllyssäni (lehteä julkaistiin vuosina 1938-1972) ja lisää hamstraan, jos kohille osuu!

Kolmas kirja tuli hankittua oikeastaan isäntää varten. Kuulen usein hänen harmittelevan, ettei ole oppinut parsimaan sukkiaan tai uusimaan rikkoutunutta vetoketjua. Lohdutan häntä sillä, et napin ompelu sujuu, sekään ei kaikilta miehiltä luonnu, juur männä viikolla ompelin isännän kaverin takkiin napin. Kirjassa on oivat ohjeet niin vetoketjun ompeluun, vaatteiden paikkaamiseen kuin parsimiseenkin. Kirjaa on käytetty oppikirjana kotitalousoppilaitoksissa aikoinaan. Kyl noilla ohjeilla isäntäkin osaa, jos haluaa!

 
Käsityötieto, 1988, Kirsti Fallenius ym.,Otava

                                                              Mistä:Salon Suurkirppis

                                                              Hinta: 2 e

                                                                    
ps. Pidin kansallispukukirjoja neljä päivää ruokasooda "kylvyssä" muovipussissa. Haju ei ole enää niin nokkaan käyvä:))