Mistä: Salon Seudun Suurkirppis
Hinta: Osa I 1 e, Osa II 2.50 e
Esiksi huomasin nuo 2.50 euroa maksavat kirjaset, aprikoin maksaa niin paljoa. Ei tarvinnut kauaakaan kierrellä, kun toisesta pöydästä löytyi euron kappaleelta, harmikseni vain ykkös osa. Niinhän siinä sitten kävi, et hain kakkos osankin, vaik hinta karvas olikin. Tällä hetkellä eniten minua kiinnostaa nuo värimallit, niitä on hauskaa tutkia ja ehkäpä napata myös omiin neuleisiin.
Monta kiinnostavaa kirjaa jää ostamatta niiden ummehtuneen hajun vuoksi. Kirjoja säilytetään usein ulkovarastossa tai vintillä, ennen kuin ne vihdoin ja viimein kuskataan kirpparille tai divariin. Selvästi homeelle haisevat kirjat saavat jäädä hyllyyn, yleensäkin kierrän kaukaa hyvin tunkkaiselta haisevat loosit. Tunkkainen haju on vaikea poistaa kirjoista, lehdistä ja yleensäkin erilaisista pehmeistä tuotteista. Myös näissä kirjoissa oli tympeä vanhan haju, vaik uuden veroisilta näyttivätkin. Käytän perussiivouksessa etikkaa ja ruokasoodaa, molemmat ovat hyviä hajusieppoja ja tahrojen irroittajia. Lainasin kirjastosta jokunen vuosi sitten Paul Andrean kirjan, Ruokasoodan ihmeet, Monta sataa tapaa käyttää ruokasoodaa kodin askareissa (2005), siitä asti olen käyttänyt ruokasoodaa enempi tai vähempi muuhunkin kuin pelkästään leivonnaisten kohottamiseen.
Nyt päätin kokeilla ruokasoodaa tunkkaisen hajun poistamiseen näistä kirpparilta ostamistani kirjoista. Kauppareissua se kyl vaatii ensin, koska soodaa oli vain ripaus jäljellä, niin paljon sitä kului joulukuussa, ei pelkästään leivontaan ja siivoukseen, vaan myös värjäyspuuhissani! Ruokasoodan sijaan voisi kokeilla kissanhiekan toimivuutta hajun poistoon. Fingerporissa on sekin jo testattu!
Mistä: Radiokirppis
Hinta: 7.50 e
Kirja oli vastustamattoman ihana ja selailun jälkeen päätin ostaa sen. Nettikaupasta löytyy halvimmillaan 9 eurolla Adlibriksestä, huutonetissä hinnat liikkuvat 6-12 eurossa, joten katson maksaneeni kirjasta aivan kohtuullisen hinnan. Kirjassa on pienten lasten neuleohjeita 1940-1960-luvuilta nykyneulojille sovellettuina. Neuleet ovat perinteisiä ja käytännöllisiä. Monet kirjan malleista miellyttävät kovasti omaa silmääni, joitakin samanlaisia olen kutonut aikoinaan omille lapsilleni ja nykyäänkin teen lähes kaikki naperoiden neuleet käyttäen vanhoja perinteisiä malleja. Kirjasta löytyy ohjeita kaikkiin tavallisimpiin lasten neuleasuihin. Kastemekko vaikutti kovin tutulta!
Vekkulein malli mielestäni oli pikkumiehen vierailupuku, johon kuuluu sortsimalliset henkselihousut ja kaunis vaalea neulepusero. Sellaiset kutoisin niin mielelläni:))
Kirja on enemmän kuin pelkkä neulemallien ohjekirja. Sen sivuilta on luettavissa historian lehtien havinaa. Loppuosassa on mielenkiintoinen historiikki lasten entisajan neulemuotiin, käytettävissä olleisiin lankoihin ja villavaatteiden huoltamiseen. Myös kirjan kuvitus miellytti, sopivasti mukana alkuperäisistä ohjelehdistä otettuja kauniita kuvia, joista useimmat ovat rakastamieni Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin piirroksia. Tuohon aikaan juuri heidän piirroksiaan käytettiin paljon niin Kotilieden kuin Omin Käsin lehdenkin kansikuvina ja muussa kuvituksessa. Minulla on muutamia Yhdistyneiden Kuvalehtien kustantamaa Omin Käsin-lehteä hyllyssäni (lehteä julkaistiin vuosina 1938-1972) ja lisää hamstraan, jos kohille osuu!
Kolmas kirja tuli hankittua oikeastaan isäntää varten. Kuulen usein hänen harmittelevan, ettei ole oppinut parsimaan sukkiaan tai uusimaan rikkoutunutta vetoketjua. Lohdutan häntä sillä, et napin ompelu sujuu, sekään ei kaikilta miehiltä luonnu, juur männä viikolla ompelin isännän kaverin takkiin napin. Kirjassa on oivat ohjeet niin vetoketjun ompeluun, vaatteiden paikkaamiseen kuin parsimiseenkin. Kirjaa on käytetty oppikirjana kotitalousoppilaitoksissa aikoinaan. Kyl noilla ohjeilla isäntäkin osaa, jos haluaa!
Käsityötieto, 1988, Kirsti Fallenius ym.,Otava
Mistä:Salon Suurkirppis
Hinta: 2 e
ps. Pidin kansallispukukirjoja neljä päivää ruokasooda "kylvyssä" muovipussissa. Haju ei ole enää niin nokkaan käyvä:))
Parsintaohjeeseen tutustuin isontamalla kuvan. Just noin äiti opetti minut parsimaan ja edellee parsin tuolla tavoin.
VastaaPoistaOnko Suomen kaiki kansallispuvut esitelty tuossa kirjasessa? Kumpaa nimeä siinä käytettään - Hartolan puku vai Itä-Hämeen puku?
tämä kansallispuku blogi ( http://kansallispuku.blogspot.fi) voisi kiinnostaa myös Sinua. eksyin sinne vahingossa yrittäessäni löytää tietoa milloin nuo Sireliuksen toimittamat kirjat on julkaistu, niissä ei ole mitään vuosilukua mainittu. blogi on mielenkiintoinen ja näkyihän siellä muutamia tuttuja paikkojakin ja löytyi seuraava tieto: ovat 1920-luvun alkumetreillä julkaistut ja niistä on otettu näköispainokset vuonna 1989. eli nuo ostamani ovat näitä vuoden 1989 näköispainoksia. Kirjoissa on esitelty 31 pukua ja siis varhempia ei näitä modernimpia pukuja. Hämeen alueelta mukana yleispuku (Hämeen puku), Asikkalan, Nastolan ja Sääksmäen puku. Itä-Hämeen (jossain vaiheessa alettu kutsua myös Hartolan puvuksi, tuossa blogissa olisi selvitys tähänkin) on ilmeisesti 1920-luvulta ja arvanetpa ken oli puuhanaisena puvun synnyssä?
Poista