Käydessämme tyttäremme luonna Kuopiossa tutustumme aina myös kaupungin kulttuuritarjontaan. Kuvasin tämän Ferdinand von Wrightin taulun Punatulkkuja talvimaisemassa Kuopion taidemuseon Veljekset von Wright- näyttelyssä elokuussa 2018. Ensi kesänä aiomme retkeillä tyttäremme kanssa Kuopion Haminanlahden kulttuuripolulla, missä voi tutustua von Wrightin veljesten kotimaisemiin. klik!
Taiteilijaveljekset Magnus (1805-1868), Wilhelm (1810- 1887) ja Ferdinand (1822- 1906) Wright tunnetaan erityisesti heidän luontoaiheisista tauluistaan ja tarkoista lintumaalauksistaan.
Rakastan punatulkkuja, harmikseni näen niitä enää aniharvoin luonnossa. Bongatessani kirpparilta kirjan
Hinta: 5 e
hamstrasin sen heti yhteiseksi joululahjaksi itselleni ja isännälle. Kirjassa on kuvattu sata lintulajia yli kolmenasatana maalauksena ja piirroksena. Kirjan esittelyssä luvataan sen olevan kirja tavalliselle ihmiselle, yleistajuista taidehistoriaa ja luonnonhistoriaa parhaimmillaan. Kirja täytti tämän lupauksen yli odotusteni. Palaan mielelläni sen pariin aina uudelleen ja uudelleen.
Kirjan teksti on eloisasti kirjoitettua ja kuvitus vallan upea. Ohessa Ferdinandin maalaus Joutsenpari lammella. Maalauksen joutsenet ovat laulujoutsenia (Cygnus cygnus). Vaikka 1800- luvulla ja 1900- luvun alkupuolella taiteessa, runoissa ja sävellyksissä ihailtiin laulujoutsenta, niin se oli vähällä hävitä maastamme liiallisen metsästyksen ja pesien ryöstön vuoksi. Laulujoutsen rauhoitettiin jo vuonna 1934, mutta sen kanta väheni aina 1950- luvulle asti edelleen jatkuneen salametsästyksen ja häirinnän vuoksi.
Tänä päivänä luonnossa ei ilmeisesti olisi enää tätä kaunista ja jaloa lintua, kansallislintuamme, ilman Yrjö Kokon (1903- 1977) panostusta laulujoutsenen suojelemiseksi. Helmikuussa löysin kirpparilta hänen kirjoittamansa kirjan Laulujoutsen Ultima Thulen lintu.
Mistä: Aarresaari
Hinta: 3 e
Tämä on vuoden 1970 painos, alkuperäinen teos ilmestyi vuonna 1950.
Laulujoutsen on hyvin arka lintu toisin kuin kyhmyjoutsen. Kokko (kirjassa Tiiti) rakensi matkakumppaninsa kanssa "valeporon", minkä sisälle piiloutuneena hän pääsi lähelle pesivää laulujoutsenparia, Marskia ja Hannaa. Nämä kuvat olivat aikoinaan harvinaislaatuisia ja saivat onneksi niille kuuluvan huomion niin Suomessa kuin muualla maailmassakin.
Yrjö Kokolla oli merkittävä osuus siihen, että saamme taas kohta kuulla laulujoutsenten töräyttelyä sinitaivaalla niiden lentäessä kohti pohjoista, osan jopa pohjoisimpaan Lappiin, josta Ultima Thule alkaa...
ps. Yrjö Kokko -seuran kotivivuilta löytyy lisää tietoa hänen elämäntyöstään. klik!
Tuo kulttuuripolku on kyllä kiva retkikohde, laitoin siitä muutama vuosi sitten blogiinkin jutun. Haminalahdesta ja Wrighteistä tuli myös tv-dokumentti joskus, sekin oli hyvä!
VastaaPoistasitä tytärkin on kovin kehunut, toivon todella et suunnittelemamme retki sinne onnistuu. kiitti vinkistä Huopalintu, yritän löytää tuon postauksesi, lähdenkin hetimiten vierailulle blogiisi;)
Poista