lauantai 2. maaliskuuta 2019

Sergei Uschanoffin keraaminen ruukku

                                                            Mistä: Salon Aarresaari
                                                             Hinta: 5 e
Tämä tumman punaruskea keraaminen ruukku on oikea kaunotar. Muodoltaan se on klassinen, alhaalta ylöspäin levenevä, kaulan kohdalta kapeneva ruukku miellyttää silmää. Ruukku on lasitettu molemmin puolin. Koristeluna pienet pystyviivat, joiden alapuolella altoviivoja. 
Ruukun pohjasta puhdistuksen jälkeen löytyi signeeraus Sergei Uschanoff Finland.
Etsin googlettamalla tietoja tekijästä. Kansallismuseosta löysin muutamia Sergei Uschanoffin ruukkuja. klik!  Paljon tuli myös torissa ja huutonetissä vastaan Sergei Uschanoffin nimellä saviruukkuja, jotka oli mainittu tehdyksi Kyyrölän savipajassa. Kävin tutustumassa Hämeenlinnassa olevan Kyyrölän savipajan tuotantoon. Heidän sivuiltaan ei kuitenkaan löytynyt yhtään Sergei Uschanoffin tekemää savityötä. Sen sijaan savipajan perustajan Nikolai Uschanoffin töitä paljonkin. Mieleeni tuli se mahdollisuus, että moni on voinut erehtyä nimissä. Päätin selvittää kuka oikein oli Sergei Uschanoff ja otin yhteyttä Kyyrölän savipajaan
Sainkin vastauksen nopeasti sähköpostiini. Siitä selvisi, että Sergei Uschanoff oli pitänyt savipajaa Helsingissä 1970-80 luvulla. Hän oli syntynyt Muolaan pitäjässä, Kyyrölän kylässä. Saamani tiedon mukaan ilmeisesti Sergei ja Nikolai olivat toistensa pikkuserkkuja. 

Käytän paljon kirppareilta löytämiäni saviruukkuja kukkien suojaruukkuina. En ole ihan varma, onko ruukku nyt arvonsa mukaisessa käytössä palmuvehkan suojaruukkuna. Voi olla, että otan sen käyttöön keittiöön. Koska ruukku on lasitettu molemmin puolin, se kestää kyllä hyvin monenlaista käyttöä. 

Kiinnostuin kovasti Kyyrölän kylästä, mikä mainitaan merkittäväksi savenvalajien keskukseksi 1900-luvun alkupuolella. Löysin siitä paljon tietoa seikkaillessani netissä. Esim. oheisen linkin kautta pääset lukemaan Kyyrölän kylän venäläisyhteisöstä klik! Siinä kerrotaan kylän savenvalajjista.  Toinen mielenkiintoinen sivusto minkä löysin oli Muolaalaisten seuran kotisivut klik!
Taas minulle avautui pala kotomaamme historiaa. Tämä on juuri se, mikä minua koukuttaa näissä kirpparilöydöissäni. Niiden kautta pääsee tutustumaan ihan uskomattomiin asioihin ja tarinoihin. 

6 kommenttia:

  1. Sergein savipaja meni ilmeisesti konkurssiin hyvistä tuotteista huolimatta. Tutustuin Sergeihin 80-luvulla jolloin hän työskenteli Helsingin satamassa ahtaajana. Hän kuoli sitten aivoverenvuotoon. Hänestä pidettiin yleisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Tapio huomasin vasta nyt kommenttisi, kun minulla ei ole käytössä mitään ilmaisinta tms. Kiitos kovasti kommentistasi, se ilahdutti kovasti, vaikka olikin toisaalta hieman surullinen. anteeksi nyt, kun näin sinuttelin, se vaan tulee niin luontevasti blogistaniassa kirjoittaessa.
      Olen yrittänyt tarkasti katsoa kirppareilla kaikki savipurkit, harmikseni en ole löytänyt lisää näitä Sergein töitä. pidän kovasti niiden muotokielestä.

      Poista
  2. Hei!
    Olen Sergein sukulainen. Äitini syntyi Kyyrölässä. Hän on Aleksei Uschanoffin tytär. Ukkini Aleksei oli myös savenvalaja, samoin hänen isänsä, isoisänsä jne....
    Kyyrölässä tosiaan Uschanoffeilla oli näitä savipajoja, kornuja. Kyyrölässä oli monta kymmentä savipajaa ja taidon he olivat tuoneet mukanaa Jaroslavista, Volgan mutkasta. Kiva että arvostat näitä savituotteita.

    VastaaPoista
  3. Hei, ostin juuri itsekin samaisen tekijän ruukun ja samaan tarkoitukseen meni samoilla aatoksilla. Kukan suojaruukkuna se on ehkä liian arkisessa käytössä, mutta ainakin esillä. Minulla on monen suomalaisen keraamikon dreijaamia ruukkuja samassa tarkoituksessa, uusia sekä kirpparilöytöjä.

    VastaaPoista
  4. Alkusyksystä ilmestyneessä romaanissani Sataman laulu kuvaan Helsingin sataman 80-lukua. Siellä esiintyy myös Sergei, etunimellä. Kerron hänestä aika paljon koska olimme usein työpareina kirvesmiehen töissä, lastia tukemassa. Hän oli ystäväni.

    VastaaPoista
  5. Hei, Sergei oli mieheni isä. Kuvassa oleva ruukku on tosiaan hänen käsin dreijaamansa. Se oli tarkoitettu ruokien valmistamiseen uunissa, minullakin on samanlainen. Savi lämpenee hitaasti ja ruoka muhii herkullisen meheväksi. Luin juuri Tapion kirjan, kiitos kun otit Sergein siihen mukaan. Lämpöinen luonnekuvauksesi piti hyvin paikkansa.

    VastaaPoista