tiistai 5. maaliskuuta 2019

Liinavaatekaapin aarteitani

Pellava- ja puolipellavaliinat ovat liinavaatekaappini aarteita. Äitini itsekasvattamistaan pellavista kutomaa liinaa pidän vain joulupöydässä. Sen sijaan näitä kirpputoreilta hankkimiani värillisiä damastiliinoja pidän arkikäytössä. Pellavadamasti on aina ollut arvotekstiili. Varsinkin valkoiset damastiliinat tuovat juhlan tuntua arkisempaankin kattaukseen. 
                                                                   Mistä: Aarresaari
Hinta: 2 e 50 snt 
Yrttitarha (malli 408) on Dora Jungin suunnittelema puolipellavaliina. Voin sanoa, että käytän useimmiten juuri tätä liinaa keittiönpöydällä. Ilokseni huomasin Päivi Fernströmin & Irja Satrin Pellavaliina Tampellan damasti 1859- 1977 -kirjaa lukiessani, että se oli myös Dora Jungin oma suosikki. Yrttitarha oli tuotannossa Tampellalla vuosina 1959- 1979.
Dora Jungin suunnittelemat liinat ovat molemmin puolin yhtä siistin näköiset, joten tilanteen mukaan voi itse valita kummin päin liinan haluaa pöydälle laittaa. Damastin kuvio muodostuu loimesta kudepintaan tai kuteesta loimipintaan. Kuvio on molemmin puolin sama. Yleensä tummempi, kudevaltainen puoli, on värillisessä liinassa kauniimpi. Tyypillisesti liinan hulpio eli kankaan reuna on kapea ja sen päädyt viimeistelty hyvin kapealla päärmeellä siten, että liinan oikeaksi puoleksi tulee sen loimivaltainen puoli. Dora Jungin tavaramerkkinä on se, että hän suunnitteli liinan reunan sellaiseksi, että päärme jatkaa kuviota, eikä tummalle puolelle taitettu päärme erotu helposti vaikka periaatteessa liina on pöydällä nurin päin. Minusta yrttitarha on molemmin puolin yhtä kaunis, pidänkin sen aina molemmin puolin "likaiseksi" ennen pesua. 

                                                                    Mistä: Secondhandmarket
                                                                    Hinta: 7e  
Toinen Yrttitarha liinani on hieman isompi. Se on juuri sopivan kokoinen Viinasillan, lapsuuden kotini, tuvan pöydälle. 
Maamme ehkä yhden tunnetuimman tekstiilitaiteilijan Dora Jungin  (1906- 1980) ura kesti lähes viisi vuosikymmentä. Väitöskirjassaan "Damastin traditio ja innovaatio" Päivi Fernström kirjoittaa seuraavaa: "Dora Jung opiskeli Helsingissä Taideteollisuuskeskuskoulun tekstiilitaiteen osastolla 1929-1932. Ennen tekstiilitaiteen opintojaan hän opiskeli Suomen Käsityön Ystävien kudontakoulussa. Hän perusti valmistumisvuonnaan 1932 oman kudonta-ateljeen nimellä Dora Jung Textil. Kutomossa valmistettiin sisustustekstiilejä, kirkkotekstiilejä, 1950-luvulta alkaen uniikkeja tekstiiliteoksia julkisiin tiloihin ja joitakin vapaita taidetekstiilejä. Jung teetti teollisia damasteja Oy Tampella AB:ssä jo 1930-luvulla, mutta suunnittelusopimus Tampellan kanssa solmittiin vasta 1950-luvun lopussa." Väitöskirja luettavissa täällä klik!

Ehkä tunnetuin Jungin malleista on hänen Tavaratalo Stockmannin satavuotisjuhlaan vuonna 1962 suunnittelemansa Sata ruusua -liina (malli 593). Liinasta tuli erittäin suosittu ja se oli tuotannossa vuodesta 1962 aina vuoteen 1977 ja vielä vuodet 1978- 1983 sitä kudottiin Tampellalle Belgiassa. Itse en ole sitä vielä onnistunut bongaamaan kirppareilla. Haku jatkuu, niin kuin monen muunkin Dora Jungin suunnitteleman liinan kohdalla.

Materiaalina Dora Jung käytti mieluiten pellavaa. Rohdinpellavan hän otti käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1959 Ruusu damastitableteissa (malli 880). Sileästä ja pitkäkuituisesta aivinalangasta kudottuihin liinoihin verrattuna rohdin on karkeaa ja paksuhkoa. Minusta rohdinpellavan rouheus sopii erittäin hyvin erilaisiin kodintekstiileihin, mutta myös taidetekstiileihin. 

Dora Jung suunnitteli viimeiset teollisetmallit vuonna 1972, sen jälkeen hän keskittyi kirkko- ja taidetekstiilien suunnitteluun aina kuolemaansa asti joulukuussa 1980. Jung kuuluu ehdottomasti maamme tunnetuimpien ja palkituimpien tekstiilitaiteilijoiden joukkoon myös ulkomailla. Hän voitti kolme kertaa Grand Prix'n 1950-luvulla Milanon triennaalinäyttelystä sekä lukuisia muita palkintoja. Ehkäpä merkittävin tunnustus elämäntyöstä on kuitenkin Englannin Honorary Royal Designer for Industry- arvonimi vuonna 1979. 
Dora Jungin suunnittelemat mallit ovat säilyttäneet asemansa rakastetumpien mallien joukossa. Tästä yhtenä osoituksena on se, että monia malleja valmistetaan yhä Lapuan Kankureiden kutomossa klik! 

Kirpputoreilta on edelleen mahdollista löytää näitä ihastuttavia Dora Jungin suunnittelemia liinoja erittäin edullisesti. Luulenpa kuitenkin niiden hintojen nousevan, kun ihmiset oppivat uudelleen arvostamaan kotimaista huippulaatua. Sitä ennen aion täydentää vielä liinakaappiani useilla  damastiliinoilla, liinojahan ei voi koskaan olla liikaa, vai mitä?

                                                                  Mistä: Secondhandmarket
                                                                  Hinta: 3 e  
Tämä puolipellava damastiliina on Leena Korpisen Tampellalle suunnittelema malli 499 Pihlajanmarja. Se oli tuotannossa 1970-luvulla. Mallin suosioon vaikutti varmaan se, että valkoisen lisäksi liinaa oli saatavana oranssina, keltaisena, tiilenpunaisena ja oliivinvihreänä. Itse pidän kovasti tästä hillitystä keltaisesta liinastani. 
Tässä liina keittiönpöydällä vaalea puoli ylöspäin. Niin kauniita molemmat puolet, et voi pitää miten päin tahansa pöydällä kuten Yrttitarha liinaakin.
          Mistä: Secondhandmarket
                                                                  Hinta: 1 e 80 snt  
Esittely vuorossa Beata Liljeroos-Söderholmin (1911-1981) suunnittelema nimetön kukias puolipellava pöytäliina, malli 435. Tämä suosittu malli oli Tampellan tuotannossa vuosina 1938- 1960. 
Kuvassa mukana Päivi Fernströmin&Irja Satrin kirjoittama kirja Pellavaliina Tampellan damasti 1859- 1977 avattuna sivulta 131. Sivulla esitellään Liljeroos-Söderholmin suunnittelemaa liinaa. Kirjassa kerrotaan, että ensimmäiset puolipellavaiset liinat olivat valkoisia, mutta 1930-luvun lopulla niitä alettiin valmistaa enimmäkseen värillisinä helein sinisen, punaisen ja vihreän värisävyin. 

Seuraavan ison damastiliinan mallia tai tekijää en ole onnistunut vielä selvittämään. 
Mistä: Secondhandmarket
                                                                  Hinta: 6 e
Pöytäliinan reunat on huoliteltu reikäompeleella. Jos tunnistat liinan mallin, niin laittaisitko ystävällisesti siitä minulle tietoa joko komenttikenttään tai sähköpostiini. 

Meillä on makuuhuoneessa pieni liinavaatekaappi, missä säilytän myös lasitavaraa ja osan joulukoristeista. Pieniä liinoja käytän jatkuvasti, joten ne eivät kauaa ehdi kaapissa olemaan. Sen sijaan isommat liinat ovat käytössä huomattavasti harvemmin. Tässä ne ovat mukana vain kuvauksen vuoksi. Säilytän niitä putken päälle kierrettynä. Näin ne pysyvät kauniin sileinä seuraavaa käyttöä varten. 

1 kommentti:

  1. Kiitos kivasta artikkelista! On ilahduttavaa lukea että on muitakin Dora Jungin tuotannon ihailijoita.
    Itse olen vuosia kerännyt eri kokoisia ja eri värisiä Dora Jungin liinoja. Nyt kohteeni on ollut liinoihin
    kuuluvat servetit. Siinä onkin työsarkaa löytää niitä. Harva nykyajan ihminen kattaa pöydän kangasserveteillä,
    hyvä jos edes paperisilla. Tänään olen löytänyt ja ostanut vaalean sinisen setin ”Sata ruusua”.
    Ruokaliina on n.224x142 ja servetit 18kpl n.46x45 KAIKKI alkuperäispakkauksissa KÄYTTÄMÄTTÖMÄT.
    Voit arvata että olen ihan täpinöissäni!
    Olen laittanut kaikki liinani rullalle, se on kuulemma ”lempein” tapa säilyttää ilman laskoksia!
    Jatketaan keräilyä, hyviä löytöjä sinulle!
    Terkuin Tuula🐞

    VastaaPoista